Tekhir-jousimiesten nuolikuuro ajaa muuria puolustavat kääpiöt käpälämäkeen. Ennen kuin 50 berserkin vahvistusyksikkö ehtii paikalle, ovat maahisinsinöörit jo pystyttäneet valtaustikkaat ja monisatapäinen örkki-, peikko- ja goblinlauma tunkeutuu kohti linnan ydintä. Ennen auringonlaskua verta tulee valumaan gallonakaupalla.
Electronic Artsia taitaa vaivata linnanpiiritysfiksaatio: ensin Castles, sitten Rampart ja nyt vielä Siege.
Homman nimi on tietysti linnan piiritys ja puolustus. Hyökkääjä voittaa mikäli saa lippunsa liehumaan vuorokauden ajaksi linnaan, puolustaja mikäli kestää 90 vuorokautta tai eliminoi vastustajan joukot.
Taistelut sijoittuvat Magic Candle -maailmaan, tarkemmin Gurtaxiin. Highrock, Fort Neir, Elissa ja Usk'hem Gart ovat veristen väkivallantekojen näyttämönä. Fantasiamaailmaan sijoittamisesta on tietysti se etu, että käytössä on koko fantasiakliseearkisto aina velhoista, haltioista, kääpiöistä ja ihmisistä örkkeihin, luurankoihin, kuolemanritareihin ja isoon läjään muita eksoottisia yksiköitä. Pelaaja voi pelata joko hyökkääjää tai puolustajaa, mutta minkäännäköistä kaksinpelimahdollisuutta ei ole.
Armeijat jakautuvat karkeasti neljään pääyksikkötyyppiin: taistelijoihin (joihin kuuluvat kersantit ja sankarit sun muut vähän paremmat miehet/oliot), jousimiehiin, pioneereihin ja velhoihin. Pioneerit osaavat käyttää kannettavia siltoja, valtaustikkaita, katapultteja, ballistoja, muurinsärkijöitä, ja tietysti kiehuvaa öljyä sotilaiden friteeraukseen. Velhot taas heittelevät tappavia taikoja ja parantelevat omaa väkeä. Jokaisella sotilaalla, joita mahtuu kentälle 200_300 skenaariosta riippuen, on roolipelimäisesti oma hitpoint- ja energiatasonsa.
Hiirellä valittavia tai näppäimistöstä harottavia käskyjä löytyy todella kattavasti. Loogisten peruskomentojen (hyökkää, puolusta, liiku) lisäksi löytyy sellaisia komentoja kuin "haavoittuneet perääntykää", tappopartioita ja väsyneiden joukkojen automaattikorvausta uusilla vain muutama mainitakseni. Lista on sopivan kattava, mutta ei hämmentävän laaja.
Hiirivetoinen käyttäjäliityntä on yksinkertainen ja toimiva, varsinkin yhteistyössä näppäimistön kanssa. Graafisesti peli tarjoaa normaalistrategiapeliä kauniimman näkymän. Nuolet lentävät, palava öljy leviää ja kuolintyylin mukaiset ruumiit täyttävät maiseman (siis nuolen lävistämät, miekalla ratkotut ja karrelle palaneet). SoundBlasterilla peli toitottaa hilpeitä samplattuja efektejä (jos EMSiä löytyy) ja tuleehan sieltä aihealueeseen yleensä vähemmän sointuvaa iloista muzakiakin.
Pelinä Siege on erittäin hyvä, erittäin nopealiikkeinen ja jopa jännittävä, yksinkertaisesti pelattava reaaliaikainen strategiapeli, eikä suunnittelupuolesta voi juuri ruikuttaa. Kokonaistilannekin pysyy käsissä kiitos kolmen suurennosasteen. Mukana on Mindcraftin totuttuun tapaan myös skenaarioeditori, jolla voi jokaisen neljästä linnasta täyttää haluamallaan armeijalla.
Vain pelin nopeudessa on toivomisen varaa. 25 megahertsin kotirukissa ei valittamista juuri ollut, mutta jostain toistaiseksi tuntemattomasta syystä työ-33:ssa Siege välillä jopa puuroutui lähes pysähdyksiin. Ainoa järkevä selitys minkä keksin on se, että kotona on SoundBlaster, töissä ei.
Siege nousi kerralla strategiapeli-TOP-vitoseeni. Kevyellä viilailulla ja koodin nopeuttamisella Huippupeli olisi kilahtanut kevyesti, mutta tällaisenaankin Siege on maittavan raaka pelilounas.
89
