Pelit-lehden vuoden 2018 sankari on Arttu Ylärakkola, joka on skannannut kaikki Pelien vuosikirjat 87-91 ja tehnyt niiden arvosteluista tietokannan. Aitoa kasarikankeilua ja ysäriyskähtelyä voi nauttia osoitteessa https://solvalou.com/pelit
Tämä on kyllä tärkeä kulttuuriteko. Aidot Pelit-vuosikirjat alkavat olla järkyttävän hintaisia. Muistan lueskelleeni näitä kaverillani jolla oli suurin osa ja itselläni oli vain 1990 kevät omana. On ollut hauskaa lueskella tuttujen pelien arvosteluita näistä.
Iso osa näistä jutuista oli julkaistu alunperin C=lehdessä, jonka kaikki numerot löytyvät skannattuna täältä: http://amiga.unikko.org/C-lehti/
Totta ja onhan kokemus muutenkin aivan eri luokkaa oikeaa Pelit-kirjaa selaillessa. Uusintajulkaisu olisi mahtavaa mutta ymmärrän että voi olla haastavaa tekijänoikeudellisesta näkökulmasta.
Mille vuosille vuosikirjoja on kaiken kaikkiaan julkaistu? Vieläkö kokoelmia tuli paljon myyntiin 2000-luvun puolella?
Oliko 1987 mukana Ultima IV vinkkejä? Muistan luntanneeni niitä, tosin ekalla kerralla meni rivit sekaisin ja luinkin jonkun toisen pelin ohjeita mitä sovelsin sitten Ultimaan :) Olin siis aivan kujalla, että mitä pitää tehdä ylipäätänsä. Harmi, ettei ymmärtänyt säästää näitä kirjoja aikoinaan..
1987-1991. Sitten C=lehti tapettiin ja sen tuhkista nousi Pelit-lehti keväällä 1992. Pelit-kirjoihin koottiin siis MikroBitissä ja C=lehdessä julkaistut peliarvostelut lisäartikkeleilla ryyditettynä.
Tulihan nuo hankittua, paitsi PC-pelikirjat, kun en omistanut tuolloin vielä PC:tä. https://ibb.co/4KMDnk6
Pelit-lehden omista "vuosikirjoista" oli tarkoitus kysyä. Menneinä vuosina niteistä mainittiin säännöllisesti lehdessä ja niitä oli muistaakseni myös kilpailuiden palkintoina. Lienee olivat Sanomien postimyynnissä. Mille vuosille näitä julkaistiin ja oliko mukana koko lehden sisältö? Kun vielä tilasin lehteä, 2005 oli vanhin ladattavissa oleva (PDF-muodossa) näköisvuosikerta ja muistaakseni alkoi vasta loppuvuoden King Kong -numerosta. Artikkelihakemisto on osittain rikkinäinen muotoilun osalta eikä ymmärtääkseni sisällä grafiikkaa, ainoastaan kuvankaappaukset.
Tämä on uskomattominta mitä olen koskaan nähnyt ja sai minut uskomaan Jumalaan. Tai ainakin Tuukkaan ja Arttuun.
Prince of Persian arvostelussa huvitti sama valitus animoinnin realistisuuden mukanaan tuomasta kankeudesta kuin esim RDR2:ssa.
"Tämä peli ei voi olla huono, ajattelin, kun huomasin että ohjelmoijaryhmän nimi on The Naughty Dog (Tuhma Koira)" -Petri Teittinen, 1990 Kevät, Keef the Thiefin arvostelu
Palacen Barbarianin revikassa oli Psygnosiksen Barbarianin kuva, mutta se nyt oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Bitissä kuva sentään oli oikeasta pelistä.
Pasi Hytönen Cybernoid II:sta: "Ja muzakkikin on normaalia 64-muzakia jumputuksineen. Sinänsä hyviä ääniefektejä on tosin liian vähän." Äänet – 7
Taisin bongata korkeimman Pelit-brändin myöntämän arvosanan kautta aikain. Vuoden 1991 syyskirjassa Jyrki Kasvi mäjäytti Space Quest IV:lle 99 pistettä!
Onhan huolehdittu, että tämä loppulos on saatavilla vielä kaukaisessa tulevaisuudessakin? Sekä varsinaiset skannaukset että metatiedot.
Joku nyt sitten räplää OCR-skriptin, joka vääntää nuo tekstimuotoon, niin tekstihakukin toimii. Olisi vielä helppoa matskua OCR:lle, koska on mustavalkoista pääosin ilman väritaustaa. M.K
Staattiselta sivulta HTTrackilla luulisi saavan kaiken helposti talteen. Kokeilu antaa URL https://solvalou.com/static/images/pelit/, pitäisi ladata kaikki kuvat.
Nuo saattaisi olla aika helppo muuntaa OCR:llä tekstiksi, jos vain nuo imaget saisi jotenkin ladattua omina tiedostoina. Nyt en hoksaa, mistä osoitteesta nuo voisi ladata.
Jaa, eipä tuo OCR kovin hyvää lopputulosta saa aikaan. Entä jos otettaisiin porukalla projektiksi naputella nuo? Ei mitään sen kummempaa aikataulua, kunhan pikkuhiljaa, arvostelu kerrallaan kirjoittelisi? Riittävän isolla porukalla tuo ei olisi ihan mahdoton homma.
Bitit 84-87, kaikki mitä niissä ei ole ovat minun lisäyksiäni, kuten Ultima III. Mahdollisesti myös Nordic kirjoitti jotain uusia mutta propably not. Sure...
Eivät olleet postimyynnissä. Ne olivat sisäiseen arkistointiin tehtyjä kustantajan sidoksia, jossa siis koko vuosikerta on sidottu koviin kansiin. Painokset aluksi noin 15 kappaletta, nykyään 5. Vuosikirjoista saatiin kaksi, joista toisen joku sanomalainen kävi varastamassa toimituksen kaapista.