Lionhead on saanut kaksivuotisen olemassaolonsa aikana uskomattoman määrän julkisuutta. Suurin syy julkisuuteen on luonnollisesti Peter Molyneux'n Bullfrogista mukanaan tuoma maine pelisuunnittelijana.
"Molyneux jättää Bullfrogin" -juttua aikoinaan Lionheadille tutkimaan tulleet toimittajat kohtasivat todellisen unelmahaastateltavan. Peterin aito innostus ("kuin lapsi lelukaupassa"), hänen luontainen kykynsä keksiä otsikoiksi sopivia letkautuksia, hänen osuvat huomionsa pelimaailman tulevaisuudesta ja aina uudet pelialan juorut tekevät Peter Molyneux'n haastattelusta mieleenpainuvan tilaisuuden. Puhun kokemuksesta, sillä tapasin Peterin ensimmäisen kerran toimittajana haastatellessani häntä Lontoon Daily Telegraphiin. Siitä lähtien olemme olleet ystäviä.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus Peterin pr-toiminnasta. Kaikessa paitsi koodaamisessa – käytännössä siis kaikissa tosielämän asioissa – hän on toivottoman epäjärjestelmällinen. Peter on aina myöhässä, hän sopii jatkuvasti menoja päällekkäin, unohtaa sopimiaan tapaamisia, ei koskaan tule töihin ennen puolta kahtatoista ja vastaa harvoin soittopyyntöihin. Kuten arvata saattaa, tällaisesta odottamattomasta käyttäytymisestä seuraa helposti harmia kiireisten toimittajien kanssa – väliin jäänyt tapaaminen on yhtä vahingollinen kuin negatiivinen artikkeli.
Oman onnensa nojaan jätettynä Peter olisi suhdetoiminnassa painajainen. Se, että hän on onnistunut säilyttämään kasvonsa on yksinomaan hänen pr-agenttinsa Cathy Camposin väsymättömän kulissien takaisen työn ansiota.
Peter ja Cathy ovat työskennelleet yhdessä viimeiset viisi vuotta. Heidän työsuhteensa toimii, koska Cathy tietää tarkkaan, koska hänen pitää puuttua Peterin arvaamattomaan käytökseen ja koska antaa periksi. Peterillä on haastattelu kymmeneltä aamulla, mutta hän koodasi edellisenä iltana aamuneljään saakka. Kukaan muu kuin Cathy ei uskaltaisi soittaa hänelle yhdeksältä ja varmistaa, että hän on ajoissa paikalla. Jos hän on sopinut Peterille haastattelun, hän pitää huolen siitä, että Peter on paikalla, hinnalla millä hyvänsä.
Toisinaan Cathy saa kuitenkin harmaita hiuksia tähtiasiakkaansa toimista. Kaksi vuotta sitten E3-messuilla Cathy oli suunnitellut huolellisesti liudan kahdenkeskeisiä tapaamisia messujen alusta loppuun. Brasilialainen toimittaja odotteli kärsivällisesti Lionheadin lehdistöhuoneessa sovittua haastatteluaan Peterin ollessa käymässä vessassa. Ovelle koputettiin ja Cathy meni avaamaan. Paikalla oli sekalainen noin kahdentoista hengen joukko, joka halusi päästä näkemään Black & Whiten. Cathy tiedusteli, olivatko he sopineet tapaamisesta. "Ei, tapasimme Peterin Sonyn bileissä eilisiltana, ja hän pyysi meitä käymään." Aaaaarrgh! Cathy oli vähällä kiljua. Peter oli unohtanut täysin aikataulunsa, ja mikä pahinta, hän oli kadonnut kokonaan! Kävi ilmi, että hän oli vessassa käydessään törmännyt vanhaan kaveriinsa, ja lähtenyt tämän kanssa kiertelemään messuja.
Cathy ottaa työnsä hyvin vakavasti, minkä vuoksi Peter aina silloin tällöin näpäyttää häntä. BBC halusi kerran lavastaa kuvitteellisen "suunnittelukokouksen" tietokonepelejä käsittelevään reportaasiin. Huomio oli tarkoitus keskittää Peteriin, mutta mukaan tarvittiin myös muita esittämään osanottajia.
Cathy sattui olemaan lähistöllä, ja suostui täydentämään joukkoa saadessaan tilaisuuden päästä televisioon. Kamerat käynnistyivät ja Peter aloitti "kokouksen". "No niin, haluaisin kuulla teiltä muilta, miten saisimme nostettua kuvanopeutta ja pelin pyörimään sulavammin", hän sanoi pilke silmäkulmassa. "Mitä mieltä sinä olet Cathy?" Cathy-parka meni täysin hämilleen. Hänen kasvonsa olivat ruudussa. Kiroten itsekseen Peteriä hän änkytti jonkin sopimattoman kommentin. Myöhemmin hän sai kauhukseen kuulla BBC:n jättäneen hänen osuutensa ohjelmaan.
"Peterin kanssa työskenteleminen ei ole ikinä tylsää", hän pohtii. "Niin kuin silloin, kun hän räjäytti saksalaisen tv-aseman. Hän oli studiossa kytkemässä PC:tään toimintaan. Hän kysyi minulta "Mitä jännitettä täällä käytetään?", mutta ennen kuin ehdin vastata, hän sääti virtalähteen amerikkalaiselle jännitteelle ja käynnisti sen. Pam! Kaikki valot sammuivat. Tai kun hän piti puheen MOMIssa (Museum of Moving Images) New Yorkissa. Jälkeenpäin yksi MOMIn johtopampuista kutsui meidät aterialle. Hän osoittautui suureksi Teräsmies-faniksi, joka tiesi hahmosta kaiken ja jolla oli kaikki sarjakuvat ynnä muut. Peter sanoi: "Minun on usein tehnyt mieli antaa Teräsmiehelle kryptoniittiperäruiske." Vastaanotto ei ollut erityisen lämmin."
"On kuitenkin pakko myöntää, että Peterin kanssa työskenteleminen on mahtavaa, kun hänet on vihdoin saanut yhteen toimittajan kanssa. Joskus raivostuttaa, kun hän on puoli tuntia myöhässä haastattelusta, pöllähtää paikalle, läimäyttää kätensä yhteen ja sanoo "No niin, aloitetaanpa sitten", ikään kuin hän olisi joutunut odottelemaan muita! Vauhtiin päästyään hän on kuitenkin loistava."
"Messuilla hänellä on aikaa kaikille. Pitäessään esitelmiä E3:ssa tai ECTS:ssä useimmat häipyvät heti esityksensä päätyttyä. Peter jää paikalle, kunnes on puhunut kaikkien kanssa, jotka tulevat kysymään jotain esitelmän jälkeen, olipa heitä kuinka paljon tahansa. Ainoa ongelma on se, että olen luultavasti sopinut hänelle jonkin toisen tapaamisen, josta hän puolestaan myöhästyy hirvittävästi. Mutta sellainen Peter on."
