Meillä on Lionheadillä perinne, jonka mukaisesti kaikkien on joka perjantai oikeutettava olemassaolonsa esittelemällä muille kuluneen viikon työn tulokset. Erityisen hyvästä työstä on palkintona Lionheadin kohteliaat aplodit. Toistaiseksi kukaan ei ole yltänyt tähän kunniaan.
Ohjelmoijat selaavat ylpeinä käsittämätöntä C++-koodia ruudullisen toisensa jälkeen, muut joutuvat turvautumaan puhelahjoihinsa saadakseen kaikki vakuuttuneiksi onnistumisestaan. Taiteilija Mark Healeyn vuoroa odotetaan aivan erityisesti. Hän esittelee 3D Studio Maxilla tekemäänsä häikäisevän upeaa grafiikkaa. Muut huudahtelevat hämmästyksestä ja ihastuksesta, mutta Mark vain virnistelee ovelasti. Useimmat hänen kuvistaan tulevat luultavasti valmiista kuvakirjastoista, mutta sitä ei kukaan meistä pysty varmasti sanomaan.
Katsauksen jälkeen iltapäivä päättyy pelituokioon, jossa on jälleen jaossa Lionhead-olympiapisteitä. Istuudumme Peterin erikoisvalmisteisen pelipöydän ääreen. Tämänhetkinen suosikkimme on yksinkertainen mutta mainio korttipeli Bourr0 (vistin muunnelma, jossa pottiin voi muutaman kierroksen aikana kerääntyä suuriakin summia), jota pelataan vain rahasta.
Lionheadin olympiataulukon kärjessä on tällä hetkellä Peter, joka on menestynyt lähinnä otettuaan Dennis Bergkampin fantasiafutisjoukkueeseensa. Sarjan alussa, pelaajia valitessamme, Peterin jalkapallotietämys olisi mahtunut postimerkin kääntöpuolelle, mutta hän tunsi erään jalkapallolehden toimittajan, joka lähetti hänelle listan avainpelaajista ennen joukkueen kokoamista. Jonkinlaisena jalkapalloasiantuntijana itseään pitävä Demis haastoi Peterin saman tien:
Demis: "Et sinä tiedä jalkapallosta mitään, Peter."
Peter: "Minä tiedän KAIKEN jalkapallosta."
Demis: "Mainitse sitten nimeltä joku pelaaja, ihan kuka tahansa."
Peter: "No... Sanotaan nyt Shear... Mikä se nyt oli? ShearACK!"
Demis: "Ei, Peter. Chirac on Ranskan presidentti."
Juuri tänä iltapäivänä tulessa on uusin tulokkaamme, East Anglian yliopistosta valmistunut 21-vuotias Paul Nettleton, jonka otimme ohjelmointiharjoittelijaksi. Paul on alkuaan kotoisin Leedsistä, ja me kiusoittelemme häntä jatkuvasti hänen leveästä Yorkshiren aksentistaan (tuttu jokaiselle Housut Pois -elokuvan nähneelle). Lionheadiin tullessaan hän oli kihloissa amerikkalaisen tyttöystävänsä kanssa. Jonty on varma, että Paul painostettiin menemään kihloihin, ja varoittelee tätä säännöllisesti siitä, miten usein avioliitot nykyään kariutuvat.
Paulin ensimmäisenä projektina oli ohjelmoida "syntymäpäiväpeli", joka laskisi oikean viikonpäivän jokaiselle syötetylle päivämäärälle. Aluksi luulin harjoitusta helpoksi, mutta pelkkä päivien laskeminen eteen- tai taaksepäin ei tietenkään riitä. Huomioon on otettava myös karkausvuodet ja se, että pyöreistä vuosisadoista vain 400:lla jaolliset ovat karkausvuosia. Paulilla oli harjoituksen tekemiseen viikko aikaa. Tänään pidetään perjantainen iltapäiväkatsaus, jossa hänen ohjelmansa testataan. Hänelle on kerrottu tapahtumien kulku, eli hän joutuu pitämään kättään pöydällä kämmen alaspäin. Peter pitelee syömäpuikkoa hänen kätensä yläpuolella ja syöttää ohjelmaan päivämäärän. Jos Paulin ohjelma antaa kolmesti oikean vastauksen, hän on selvittänyt kokeen, vikojen ilmaantuessa hän saa syömäpuikosta näpäytyksen.
Vaikka koe tuntuukin varsin yksinkertaiselta, ei tärkeintä ole niinkään ongelman ratkaiseminen kuin toteutustapa. Laskutoimituksen voi tehdä useilla eri tavoilla, joista toiset ovat tehokkaampia kuin toiset. Kaikkia kiinnostaa kuitenkin eniten tapa, jolla ohjelmoija lähestyy harjoitusta ja päätyy lopputulokseen, sillä se kertoo enemmän hänen taidoistaan ja luovuudestaan kuin mikään työhaastattelu. Näytölle saattaa ohjelman "miettiessä" ilmestyä liikkuva aikapyörre tai vastaus voi tulla näkyviin räjähtelevien rakettien ja myrskyisten suosionosoitusten saattelemana multimediaesityksenä.
Tällä kertaa Paul kuitenkin välttää tulikokeensa, sillä tänään on aivan erityinen päivä. Koko toimisto suorastaan kihisee jännityksestä. Lionheadin tiimi on viikkokaudet luonut perustyökaluja ja -kirjastoja pelin tärkeimmiksi rakennuspalikoiksi, mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä, mistä itse pelissä on kysymys. Tänään Peter on luvannut paljastaa kaiken...
Lampsimme alakertaan ja istuudumme pelipöydän ääreen. Peter tekee hätäisen liitutaulun kiinnittämällä kankaan lasioven taakse. Jotkut ovat ottaneet kynät ja lehtiöt mukaan tehdäkseen muistiinpanoja kuin kunnon opiskelijat ainakin. Vanha cocisaddikti Mark Webley kiiruhtaa keittiöön hakemaan kaikille virvokkeita. Monisteet kiertävät pitkin pöytää ja esitys alkaa.
"Tiedän, että olette kaikki halunneet kärsimättömästi tietää, millainen peli tulee olemaan", Peter aloittaa. "Halusin kuitenkin varmistaa, että olemme kaikki valmiita tähän. Pitäkää mielessä, että olemme aloittamassa projektin, jolle omistamme kaksi vuotta elämästämme. Jos olisin kertonut kaiken ennen kirjastojen ja työkalujen tekemistä, emme olisi päässeet aloittamaan itse peliä niin suurella innostuksella. Mutta nyt olemme valmiit."
Peter piti merkitsevän tauon. Hän rakastaa jännityksen luomista.
"Pelin nimi on Black & White. Siitä tulee kaikkien aikojen paras PC-peli..."
